AJANKOHTAISTA

Laitetaanpa tänne tuo Helsingin Sanomissa ollut mielipidekirjoitus ja sen alle haluan avata aihetta enemmän,koska tuo on tosiaan erittäin suppea johtuen ihan rajoitetusta merkkimäärästä , sekä tietenkin yleisöstä jolle suunnattu.

MIKSI päädyin tekemään näin?

-Julkisuudessa rotua on nyt käsitelty tavalla joka on RODULLE väärin ja epäreilua, tästä kärsivät ne "ihan tavalliset koiranomistajat" joilla koira on jokapäiväisessä elämässä mukana julkisilla paikoilla sekä treeneissä.Tämä on näkynyt ihan tavallisille koiranomistajille yllättävän vahvasti nyt kaduilla.

-Välittömästi uutisointien jälkeen "rodun ostohalukkuus" räjähti käsiin..tosin ainakin minuun kontaktia ottaneista iso osa oli ihmisiä joille en amerikanbulldoggia myisi (eivätkä he itseasiassa ilmeisesti amerikanbulldoggia olleet etsimässä vaan jotain "ultimaattista tappokonetta".. aina on ollut näitä: "sulla on semmonen iso pitti myynnissä"-kyselijöitä ollut ,mutta tuntuu erittäin pahalta että uutisia seuranneena viikonloppuna vastaanotan 8 puhelua (tilanteessa jossa meillä EI ole ilmoituksia/myytäviä koiria edes hyville kyselijöille.)

-Tätä mielipidekirjoitusta EI ole tarkoitettu henkilöityvän mihinkään tai keneenkään. Kun tuolla puhutaan kasvattajien vastuusta se EI myöskään ole tarkoitettu yksilöityvän mihinkään tai kehenkään : ja välihuomautuksena: Suomen otsikoissa ollut koira on yksityinen tuontikoira. Ruotsin tapauksen uutisointi on ollut niin ylimalkaista että siitä ei kukaan osaa sanoa mistä on.

HS mielipide 03.08.2018 julkaistu kirjoitus:

Amerikanbulldogin ei kuulu olla ympäristölleen vaarallinen koira

Vuosikymmenen amerikanbulldoggeja harrastaneina ja rodun nykyisinä kasvattajina koemme viimeaikaisten tapahtumien johdosta tarpeelliseksi antaa oikeaa tietoa rotumme luonteesta. Valitettavasti kuluneen kevään ja kesän uutisoinnissa amerikanbulldogit ovat esiintyneet hyvin negatiivisissa tapahtumissa. Kaikkia tapauksia yhdistää, että koira on hyökännyt sivullisen koiran tai jopa ihmisen päälle. Sekä sosiaalisessa ja perinteisessä mediassa on nostettu esille kysymyksiä siitä, miten Suomen lainsäädännössä pitäisi suhtautua niin sanottuihin taistelukoirarotuihin. On pohdittu rotukieltolakeja ja toisaalta koira-ajokorttia.

Amerikanbulldoggi eroaa taistelukoiraroduiksi kutsutuista roduista siinä, että rodun alkuperäisenä sekä nykyisenä käyttötarkoituksena on toimia metsästys- ja perhekoirana. Rotu on voimakas ja energinen, mutta tilannetajuinen ja perhettään rakastava koira. Se suhtautuu vieraisiin ihmisiin omistajiensa läsnä ollessa joko ystävällisesti tai välinpitämättömästi. Rotu ei ole perusluonteeltaan ihmisaggressiivinen, eikä rodun taipumuksen suojella perhettään kuulu ilmetä kuin todellisissa tilanteissa. Vieraista koirista aikuinen amerikanbulldoggi ei yleensä pidä, eikä rotu siksi sovellu koirapuistokoiraksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että koira kohdistaisi aggressiota normaalissa arkielämässä kadulla ohikulkeviin toisiin koiriin.

Parhaimmillaan lapsirakas rotu on ihanteellinen perhekoira. Tästä huolimatta amerikanbulldoggi ei sovellu jokaisen ihmisen käsiin. Työkoirataustaisena rotuna se tarvitsee liikuntaa ja itselleen henkistä tekemistä. Rotu soveltuukin loistavasti erilaisiin harrastuksiin. Omistajan täytyy ymmärtää rotunsa erityispiirteet ja sitoutua kasvattamaan voimakas, energinen koiransa yhteiskuntakelpoiseksi. Tämä vaatii omistajalta kykyä käsitellä vahvaa ja nopeareaktioista koiraa oikein kaikissa mahdollisissa tilanteissa. Tästä huolimatta huonostikaan tapakasvatetun amerikanbulldogin ei omistajansa kanssa lenkkeillessään kuulu kohdistaa aggressiota ihmisiin.

Ikävä kyllä suuri ja lihaksikas koira vetoaa sellaisiinkin henkilöihin, jotka eivät sovellu rodun omistajiksi. Vaikka amerikanbulldogin perusluonne on ihmisystävällinen, rodusta voi saada vaarallisen, mikäli koiralla on puutteellinen hermorakenne tai se on väärin koulutettu. Amerikanbulldogin kasvattajilta vaaditaan siksi suurta vastuuta paitsi jalostusvalinnoissa, myös siinä kenelle he luovuttavat koiria. Valitettavasti rotukieltolait ovat useissa maissa johtaneet siihen, että vastuuntuntoiset ja kunnialliset harrastajat luopuvat kielletyistä roduista. Samalla kuitenkin näistä roduista kiinnostuvat epämääräiset tahot, joilla on arveluttavia motiiveja.

Anne Häkkinen ja Tapio Merinen

Jutun rajoitetun pituuden vuoksi haluan avata asiaa pätkittäin tähän:

Otsikko kertoo jo paljon: " Amerikanbulldogin ei kuulu olla ympäristölleen vaarallinen koira" - jokaisen koiranomistajan vastuulla on toki huolehtia että vaikka se oma "murmeli" olisi lähtökohtaisesti miten kiva ja ihana niin YKSIKÄÄN koirayksilö mistään rodusta tai millään yksilökohtaisilla puutoksilla tai koulutuskämmeillä EI SAA olla ympäristölleen vaarallinen! Mikäli riski tälläiseen on niin OMISTAJAN velvollisuus on huolehtia että sellaista tilannetta EI PÄÄSE syntymään jossa koira pääsee vahingoittamaan sivullisia. Ja mikäli kaikesta huolimatta niin käy on asiaan reagoitava niin että tilanteen uusiutuminen on yksinkertaisesti mahdotonta.

"Amerikanbulldoggi eroaa taistelukoiraroduiksi kutsutuista roduista siinä, että rodun alkuperäisenä sekä nykyisenä käyttötarkoituksena on toimia metsästys- ja perhekoirana. Rotu on voimakas ja energinen, mutta tilannetajuinen ja perhettään rakastava koira. Se suhtautuu vieraisiin ihmisiin omistajiensa läsnä ollessa joko ystävällisesti tai välinpitämättömästi. Rotu ei ole perusluonteeltaan ihmisaggressiivinen, eikä rodun taipumuksen suojella perhettään kuulu ilmetä kuin todellisissa tilanteissa. Vieraista koirista aikuinen amerikanbulldoggi ei yleensä pidä, eikä rotu siksi sovellu koirapuistokoiraksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että koira kohdistaisi aggressiota normaalissa arkielämässä kadulla ohikulkeviin toisiin koiriin."

-Tässä kappaleessa oikeastaan sana "perhekoirana" on alunperin ollut muodossa PERHEENkoirana.. mutta suomenkielessä tämä kääntyy näin . Tällä on koitettu kertoa siitä tehtävästä mikä koiralla on ollut perheen suojaamisessa ulkopuoliselta uhalta sekä toki toimia apuna töissä suojaten kotieläimiä (kanat yms.) mahdollisesti paikalle tulevilta villieläimiltä. Vieraseläinagressiota rodussa on ihan sen käyttötarkoitusten vuoksi mutta sen EI kuulu esiintyä minään yltiöpäisenä reaktiivisena agressiona kaikkea elävää kohti . Olisi "hiukan ikävää" jos villisikametsällä koirat juoksentelisivat pureskelemassa toisiaan tai lähimpää oravaa eikä sitä villisikaa :D tai karjakoirana toimiessaan jättäisi omistajan pulaan nähtyään minkä tahansa vaarattoman " koiraa muistuttavan " jossain..

-Nykyelämänmenossa koirapuistoilu on kuitenkin riski jota en suosittele ikinä kenenkään ottamaan (heitetään samaan tilaan useita koiria ja omistajia .. ja oletetaan että kaikki tulee juttuun? siihen kun eksyy sopiva riidanhaastaja joka mahdollisesti vielä käy "uhittelemassa" aabeen omistajalle niin riski on kohtuuttoman suuri.. Suomessa eläinlääkärit kertovat että roduista ja roduttomuudesta riippumatta "koirapuistopuremat" on erittäin iso määrä hoidettavia eläimiä.) ja mielestäni YHDENKÄÄN fyysisesti suorituskykyisen koiran paikka ei ole koirapuistossa.Saati sitten rodun joka TARVITTAESSA pystyy vaikka ja mihin.

-Normaali itsevarma AB ei kuitenkaan missään tapauksessa koe tarvetta räyhäillä esim.kadulla kenellekään. Tälläinen käytös kertoo joko puutteesta hermorakenteessa tai keinotekoisesti (koulutuskämmi) aikaansaadusta tilanteesta jossa koiran yleinen turvallisuudentunne on pahoin järkkynyt ( ts. epävarma koira ,pelkoagressio).

"Parhaimmillaan lapsirakas rotu on ihante..." - tämän kappaleen varmastikin allekirjoittaa kaikki.. olen ollut yllättynyt miten uskomattoman tilannetajuinen rotu on lasten kanssa, aivan eri tasolla esim.paimeniin verrattaessa. Mutta AB on KOIRA .. Ja tarvitsee sekä tekemistä että koulutusta.. Nykyisen elinympäristömme vaatimukset poikkeavat kuitenkin maaseutu-elämästä toisella mantereella .. Ja rodusta riippumatta koiralla pitää olla OIKEUS olla koulutettu tämänpäivän maailmassa: Omistajan VELVOLLISUUS on tarjota koiralleen koulutus vähintään perus tapakasvatuksen osalta jolloin tulee toki automaattisesti samalla luotua koiraan suhdetta muutoinkin kuin rapsuttamalla sohvalla. Kuitenkaan jopa täysin laiminlyöty koulutus tai sosiaalistaminen EI OIKEUTA sikailuun ja rähinöintiin.. esimerkiksi rodun näyttelyissä nähdään koiria jotka ovat ehkä pari kertaa elämässään olleet hihnassa ja näyttelytilanne on täysin vieras ja käsittämätön niille: siltikään nämä koirat eivät ole se äänekkäin ja "hötkyilevin" joukko siellä..

"Ikävä kyllä suuri ja lihaksikas koira vetoaa sellaisiinkin henkilöihin, jotka eivät sovellu rodun omistajiksi. Vaikka amerikanbulldogin perusluonne on ihmisystävällinen, rodusta voi saada vaarallisen, mikäli koiralla on puutteellinen hermorakenne tai se on väärin koulutettu. Amerikanbulldogin kasvattajilta vaaditaan siksi suurta vastuuta paitsi jalostusvalinnoissa, myös siinä kenelle he luovuttavat koiria. Valitettavasti rotukieltolait ovat useissa maissa johtaneet siihen, että vastuuntuntoiset ja kunnialliset harrastajat luopuvat kielletyistä roduista. Samalla kuitenkin näistä roduista kiinnostuvat epämääräiset tahot, joilla on arveluttavia motiiveja. "

-Tätä tuskin tarvitsee avata kenellekään kummemmin enää jos olet lukenut aiemmat..

-Rotukiellot ja rajoitukset ovat asia joka valitettavasti yleensä pahentaa tilanteita RODUN kannalta: omistajakunnan muutos on yleensä roturajoitusmaissa näkynyt melko nopeastikin ja tottakai sitä kautta myös muutos siinä mitä jalostuksessa koiralta haetaan.Koira-ajokortti taas on hieno ajatus: valitettavasti ne joille sellaisesta tietopläjäyksestä olisi eniten hyötyä tuppaavat olemaan ne jotka sen kävisivät "ruksimassa" mutta sisäistämättä mitään mahdollisesta tiedosta.. koska "NO siis kyllä mä tiedän ja osaan..on kuule koiria aina ollut ja kaikki kovii.." ..

Me aiomme jatkaa meidän hyväksi koetulla tiellä jossa käytämme koiriamme erilaisissa julkisissa tapahtumissa ja pyrimme tarjoamaan omille koirillemme sekä kasvateille mahdollisimman hyviä koulutus-/harrastusmahdollisuuksia.

-TM`s northern AB´s-